Kumma yksinäisyyden tunne. Oli ihanaa, kun nuorin poikani (9v) oli hiihtolomalla luonani.
Kävin seurakunnan järjestämällä Erosta Eteenpäin tilaisuudessa viime viikolla ja tällä viikolla taas.
Vaikutti ihan hyvältä, vaikka paikalla olikin vain naisia. Homma perustuu am Fischerin ero-oppeihin ja on maailmalla aika suosittu. Perustuu AA:n tapaiseen vertais- ja ryhmäterapiaan. Vetäjäkin on kokenut itse erotilanteen tuskat.

Välillä on suurta vihaa, kaunaa ja katkeruutta. Joskus ajattelee salaa, että voi kun pääsisi takaisin kotiin.
Sitä suhdetta, joka meillä huonoimmillaan oli, en kyllä kaipaa. On niin hankalaa tarttua asiohin. Olisi töitäkin, mutta olen jotenkin niin saamaton. En oikein jaksa blogiakaan pitää.